Mindyllä virtaa riittää ;)

Juu, eli kyllä virtaa riittää meidän neidissä kun on ollut sellaiset pakkaset ettei olla kunnon lenkeille päästy. Keittiön mattokin sai eilen kyytiä Mindyn toimesta ja nyt sitä koristaa kunnon reikä; no onpahan syy ostaa uusi matto :)

Viime viikot on mennyt normaaleissa merkeissä; muutaman kerran ollaan käyty kamujen kanssa leikkimässä ja treenamassa ja tokoliikkeitä ollaan harjoteltu pienissä pätkissä sisällä kotona. Innostuin noudon treenamisesta kun Hannan luona kokeiltiin Chakan noutokapulalla Mindyn reaktiota siihen. Mindy otti kapulan sekunniksi suuhunsa heti ensi yrittämällä. Miulle iski hirvittävä hinku saada noutokapula ja päästä heti treenaamaan Mindyn kanssa lisää, ongelmana on vain se ettei tästä koko kaupungista löydy kevyitä kapuloita, joilla vois aloittaa treenaamisen. Kapula on nyt kuitenkin tilauksessa ja noudon treenaaminen aloitetaan heti kuin mahdollista. Voi olla, että treenaamisen aloittaminen jää muutaman viikon päähän, sillä puolentoista viikon päästä Thaimaan helle odottaa. (jiippiiiiiii!!! :) ) En siis tiedä, että kannattaako treeniä aloittaa jos vain viikon ehtii harjoitella. Kunhan nyt katsellaan että milloin se kapula saadaan! :) Hannalta sain myös hyviä vinkkejä tokoliikkeisiin ja nyt Mindy osaa seisomisenkin huomattavasti paremmin. Onneksi on joku joka näistä tietää paremmin; itsellä kun ei nuo oikeat koulutusmetodit ole ihan täysin hallussa. :)

Toissailtana käytiin treenailemassa tuossa lähellä raviradan parkkipaikalla ja olinkin Mindystä hirmuisen ylpeä. Meidän prinsessalla on nimittäin ollut pienoisia keskittymisongelmia muiden koirien läsnäollessa, eikä treenaminen aiemmin ole onnistunut hirveän hyvin porukassa. Tällä kertaa Mindy jaksoi keskittyä todella hyvin, vaikka pari kertaa kamujen touhut meinasivat kiinnostaa minua enemmän :) Saatin otettua ihan perus kontaktia, perusasentoa ja seuraamista. Pakkasen takia meinasi näpit jäätyä, mutta Mindyn edistymisen takia jaksoi itsekin kärvistellä kylmässä. Edistymisen ansiosta päätinkin, että tästä lähtien treenit ja leikkikerrat pidetään erikseen; jospa keskittymistä saisi sillä tavalla parannettua. Aiemmin on ollut vähän sellainen fiilis, että Mindy on odottanut liikaa treenin jälkeistä vimmaamista. Mutta sunnuntain treenejä odotellessa :)

Vihdoin ja viimein muuten on Mindyllä kaikki hampaat vaihtunut!!! :)

Mindy 5 kuukautta!!

Mindyllä on siis tänään 9.2.2010 ikää hienot 5 kuukautta :)

Strategiset mitat: ;)

Paino: 19,6 kiloa
Säkä: n. 57 cm

Elikkä iso tyttö jo :)
Voisinpas vähän kertoa kuulumisia parin viime viikon ajalta, kun laiskuuttani en ole blogia taas vähään aikaan päivittänyt :)

 Pari viikkoa sitten käytin Mindyn eläinlääkärin tutkimuksissa silloin tällöin toistuvien kipukohtausten takia. Mindyllä tuli kipukohtauksia pari kertaa kuussa ja halusin varmistaa ettei ole mistään vakavasta kyse; varsinkin kun en osannut yhtään paikallistaa kipua. Vein Mindyn Kivuttomalle, jossa sitten otettiin verikokeet ja röntgenit muitten perustutkimusten ohella ja kipujen syy selvisi. Raukalla oli mahalaukku ja suolisto täynnä ilmaa, joka ei tullut ulos ja näin aiheutti kipukohtauksia. Myös anaalirauhaset oli täynnä ja nekin sitten tyhjennettiin samalla. Eläinlääkäri sanoi myös että Mindyn pitkien luiden kortexkerros(?) on vähän liian ohut ja epäili ettei nykyisessä ruoassa olisi tarpeeksi kalsiumia näin isolle rodulle. Eläinlääkäri käski siis syöttää vuoden ikäiseksi asti jotain laadukasta isonrodun pentunappulaa. Nyt ollaan siis syöty pelkästään kuivamuonaa pari viikkoa ja kipuja ei ole ollut. Tuntuis vaan jotenkin järkeenkäyvältä että koiran pitäisi saada raakaa lihaa yms eikä elää pelkällä kuivanappulalla, mutta ei kai sitä näin taviksena voi kun ottaa kiltisti eläinlääkärin ohjeet vastaan. Katsellaan sitten isompana miten tehdään ruokavalion kanssa. Harmittaa tosiaan tuo ruoka-asia; niin paljon kun sitä asiaa silloin mietin ennenkuin Mindy meille edes saapui. Tuntitolkulla luin koirien ruokavaliosta ja eri vaihtoehdoista että varmasti päätyisin oikeaan ruokaan. Noh, kuinkas kävikään, ei sitten onnistunutkaan tuo ruuan valinta. Onneksi ei mitään peruuttamatonta tosiaan ole tapahtunut ja nyt vaan sitten testaillaan että mikä kuivamuona meidän neidille parhaiten sopii; tällä hetkellä kokeilussa Eukanuban ison rodun penturuoka, joka ainakin toistaseksi on ollut ihan hyvä. Kakan määräkään ei ole lisääntynyt hirmuisen paljon, mitä pelkäsin kun kuivamuonaan siirryttiin kokonaan ;)

Tottelevaisuusharjotuksia ollaan tehty joka päivä useissa pienissä pätkissä ja ollaan kyllä saatu ihan hyviä onnistumisia. Seuraamisessa on vielä treenattavaa, mutta sujuu kuitenkin tosi hyvin kun Mindy vaan jaksaa keskittyä ja kunhan on oikeet makupalat ;) Paikalla makuuta ja istumista ollaan myös treenailtu ja ne kyllä sujuu yllättävän hyvin! :) Nyt vaan pikkuhiljaa matkaa ja paikalla pysymis aikaa pidentämään. Ollaan Mindyn kassa molemmat kyllä oltu innoissaan kun on opittu niin paljon kaikenlaista. Onneks Hanna-siskolta oon saanu vinkkejä miten mitäkin kannattaa opettaa; itsellä kun ei koiran koulutuksesta juuri aikasempaa kokemusta ole. Mutta hirmu hyvin meillä on Mindyn kanssa mennyt. Seuraava iso haaste meillä on että saisin Mindyn paremmin keskittymään minuun muiden koirien läsnäollessa. No onneksi sunnuntaina on taas treenit niin päästään testaamaan Mindyn (ja miunkin ;) ) hermoja :)

Viikonloppuna ei ollutkaan koiratreenejä mutta käytiin Mindyn kanssa koirapuistossa riehumassa. Totesin kyllä taas kerran ettei se ole pennun kanssa mikään paras mahdollinen paikka leikkiä. Räyhäreinoja oli puisto taas täynnä joten leikittiin sitten tyhjillään olevalla "pienten koirien puolella" Mindyn ja Joonaksen kanssa kolmestaan. Tänään käytiin Chakan ja Trixin kanssa leikkimässä Lehmossa ja iloisiahan kamut olivatkin kun pääsivät vimmaamaan. Muutama päivä oli taas kerennyt vierähtää ettei vauhtikaksikko ollut nähnyt toisiaan :)

Kuukauden päästä tosiaan olis reissuun lähtö ja Mindyn meno ensimmäistä kertaa hoitoon. Mindy majoittuu reiluksi kahdeksi viikoksi anoppilaan kun myö omistajat lähdetään rentoutumaan Thaimaan lämpöön. Saas nähdä miten kova ikävä tulee reissussa tuota "pientä" rakasta valkoista kun nyt jo mietityttää hoitoon jättö. Tiedän, että hyvään paikkaan on Mindy hoitoon menossa, mutta silti sitä jännittää että meneehän kaikki hyvin. :) Luultavasti kirjoitan romaanin pituisen hoito-ohjeen mukaan  :D Nooh, katsellaan fiiliksiä taas sitten lähempänä reissua.. :)